Kangasalan kaupungin näyttelyvuosi 2027 tuo esiin taiteen monet muodot ja näkökulmat

Kangasalan kaupungin vuoden 2027 näyttelyohjelmassa nähdään monipuolisesti valokuvaa, maalaustaidetta, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Näyttelyiden aiheet ulottuvat arjen ympäristöistä ja luonnon havainnoinnista muistoihin, unelmiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ohjelmassa nähdään myös taiteen perusopetuksen oppilastöitä sekä paikallisten maalaus- ja valokuvausryhmien teoksia.

Taidetila Terra

Anna-Stiina Saarinen: Vapaat kädet – vapaat sanat, 20.1.–25.2.2027

Vapaat kädet – vapaat sanat on Anna-Stiina Saarisen osallistava valokuvanäyttely, jossa nimeämättömät teokset käsistä, eleistä ja esineistä avaavat tilaa erilaisille tulkinnoille. Kädet tekevät näkyväksi ja vihjaavat, mutta eivät selitä. Näyttely kutsuu katsojaa antamaan teoksille nimiä ja jakamaan niiden herättämiä ajatuksia, kysymyksiä tai muistoja. Katsojien sanat rakentavat valokuvien rinnalle kasvavan tulkintakerroksen.

Anna-Stiina Saarinen on Valkeakoskella työskentelevä valokuvaaja ja valokuvataiteilija. Teoksissaan hän yhdistelee muun muassa symboliikkaa, ironiaa ja estetiikkaa. Viime vuosina hän on siirtynyt kohti kokeilevampaa ja vuorovaikutteista ilmaisua, jossa osallisten spontaanitkin ideat ohjaavat työskentelyä. Näyttelyn pohjana oleva käsiaiheinen projektikuvaaminen käynnistyi vuonna 2024 valokuvataiteen opintojen lopputyönä.

Anna-Stiina Saarinen: Nimeämätön teos, 2025. Vapaat kädet -taideprojekti, valokuva. Kuva: Anna-Stiina Saarinen.
Anna-Stiina Saarinen: Nimeämätön teos, 2025. Vapaat kädet -taideprojekti, valokuva. Kuva: Anna-Stiina Saarinen.

Ruusu Hänelle – Anja Terhon kuoseja ja kuvia, 2.3.–8.4.2027

Ruusu Hänelle – Anja Terhon kuoseja ja kuvia esittelee kangasalalaissyntyisen kuvataiteilija Anja Terhon suunnittelemia painokangaskuoseja, kuvia ja niihin liittyvää aineistoa. Näyttely ajoittuu vuoteen, jolloin taiteilijan syntymästä tulee kuluneeksi 90 vuotta. Näyttelyn keskiössä ovat 1970-luvulla E. Helenius Oy:lle suunnitellut näyttävät kuosit, joissa yhdistyvät voimakas värinkäyttö ja henkilökohtaiset kokemukset. Esimerkiksi Ruusu Hänelle syntyi isän muistolle, kun taas Santra-kuosi on kunnianosoitus rakkaalle Sandra-mammalle, jonka luona Anja oli sotalapsena Ruotsissa.

Anja Terho (1937–2017) oli Kangasalla syntynyt kuvataiteilija, opettaja ja kuvittaja, jonka tuotanto ulottui maalauksista ja kuvituksista tekstiilisuunnitteluun. Näyttelyn on koonnut Fin-Helen Prints -työryhmä eli Kuosiarkeologit, joka tutkii ja tallentaa aitoolais-tamperelaisen E. Helenius Oy:n painokangastuotannon historiaa. Työryhmään kuuluvat Elina Grönvall, Satu Järvinen, Sirpa Paavolainen ja Eeva-Maija Sovero-Syväpää.

Anja Terho 1960-luvun lopulla. Kuvaaja tuntematon, Outi Erveliuksen kotialbumi.
Anja Terho 1960-luvun lopulla. Kuvaaja tuntematon, Outi Erveliuksen kotialbumi.
Anja Terho: Ruusu Hänelle, 1973. Painokangas, E. Helenius Oy. Kuva: Sirpa Paavolainen.
Anja Terho: Ruusu Hänelle, 1973. Painokangas, E. Helenius Oy. Kuva: Sirpa Paavolainen.

Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän oppilastöiden näyttely, 13.4.–24.4.2027

Näyttelyssä nähdään Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän valmistuneita oppilastöitä. Näpsässä opiskellaan käsityön taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan. Käsityön opetusta järjestetään lapsille, nuorille ja aikuisille. Käsityön taiteen perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle kokemuksia käsityöstä, muotoilusta ja teknologiasta sekä syventää näihin kuuluvaa osaamista.

Kuvataidekoulu Emilin oppilastöiden näyttely, 28.4.–11.5.2027

Näyttelyssä esitellään Kangasalan toimipisteen lukuvuonna 2026–2027 valmistuvia teoksia. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil on Valkeakosken kaupungin ylläpitämä visuaalisten taiteiden oppilaitos. Emil tarjoaa Valkeakoskella laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta kuvataiteessa, arkkitehtuurissa (Valkeakosken kuvataidekoulu) ja käsityössä (käsityökoulu) valkeakoskelaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi Emilin toimintaan kuuluu yleisen oppimäärän mukainen taiteen perusopetus kuvataiteessa Kangasalla ja Pälkäneellä sekä käsityön opetus Akaassa.

Marika Lahdenperä: No wrath, just grapes III, 15.5.–17.6.2027

No wrath, just grapes III muodostuu kookkaista vesivärimaalauksista ja niistä tehdyistä tilallisista installaatioista. Näyttelyn nimi viittaa John Steinbeckin kirjaan Vihan hedelmät (Grapes of Wrath), mutta teoksissaan Lahdenperä käsittelee vihan ja tuskan sijaan unelmia sekä toiveita vihreyden ja hedelmien symboliikan kautta – no wrath, just grapes. Steinbeckin Vihan hedelmät -teoksessa persikat eivät ole vain ruokaa tai työtä, vaan symboli epäoikeudenmukaisuudelle ja rikkoutuneille unelmille.

Marika Lahdenperä on taidemaalari, joka asuu Tampereella ja työskentelee Takahuhdin Taidekeskuksessa. Lahdenperä on keskittynyt vesivärimaalaukseen sekä sen uudistamiseen kolmiulotteisin menetelmin. Hänen teoksissaan toistuvat vahva värien käyttö, paperin kerrostus sekä saven rinnastus vesivärimaalauksen tekniikkaan. Lahdenperä valmistui taidemaalariksi vuonna 2021 Vapaasta Taidekoulusta, jonka lopputyönäyttelystä hänen teoksensa ostettiin Kansallisgallerian kokoelmaan.

Marika Lahdenperä: No wrath, just grapes (lähikuva), 2026. Vesiväri paperille, LED-valot ja savipersikat. Kuva: Marika Lahdenperä.
Marika Lahdenperä: No wrath, just grapes (lähikuva), 2026. Vesiväri paperille, LED-valot ja savipersikat. Kuva: Marika Lahdenperä.

Laura Laurila: Jaettu tila, 22.6.–12.8.2027

Jaettu tila tarkastelee esikaupunkialueita, ihmisen vaikutusta maisemaan ja tilan kokemusta asuinalueella. Näyttely pohtii, miltä asuinympäristö näyttää ja tuntuu eri vuodenaikoina ja eri valossa sekä miten arkisista paikoista tulee merkityksellisiä. Kun samoja katuja kulkee yhä uudelleen, katsominen tarkentuu ja aiemmin huomaamatta jäänyt nousee kiinnostavaksi. Kaupungissa tila on yhteinen ja jaettu, maisemassa pilkottaa ihmisen jälki.

Laura Laurila on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka työskentelylle ovat ominaisia voimakasväriset akryylimaalaukset. Niissä läpikuultavalla musteella maalatut kohdat vuorottelevat paksumpien värikerrosten kanssa. Laurila valmistui kuvataiteilijaksi (AMK) Turun Taideakatemiasta vuonna 2022.

Laura Laurila: Koti, 2026. Akryyli kankaalle, 50 × 60 cm. Kuva: Laura Laurila.
Laura Laurila: Koti, 2026. Akryyli kankaalle, 50 × 60 cm. Kuva: Laura Laurila.

Tiia Viiltola: Kaiken kattava, kaiken kantava, 17.8.–18.9.2027

Kaiken kattava, kaiken kantava koostuu vanerille tehdyistä piirustuksista, jotka rakentavat kertomuksia ja skenaarioita tulevasta. Teokset syntyvät arjen teoista ja olotiloista, joissa erilaiset hahmot elävät luonnon kanssa, rakentavat uutta ja kantavat mukanaan omia taakkojaan. Näyttelyssä huumori ja leikillisyys, suru ja toivo ovat samanaikaisesti läsnä. Teokset tarkastelevat sopeutumisen eri muotoja ja kysyvät, missä sen rajat kulkevat.

Tiia Viiltola on Lempäälässä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän on jo usean vuoden ajan piirtänyt kierrätysvanerille, jonka ekologisuus ja materiaalin tarjoama turvan kokemus ovat tärkeä osa hänen työskentelyään. Viiltola opiskelee parhaillaan Turun taideakatemiassa ylempää taidetutkintoa. Hänen teoksensa pohtivat tulevaisuutta ja erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja sen rakentamiseksi.

Tiia Viiltola: Uusiotuote, 2025. Lyijykynä kierrätysvanerille, halkaisija noin 100 cm. Kuva: Tiia Viiltola.
Tiia Viiltola: Uusiotuote, 2025. Lyijykynä kierrätysvanerille, halkaisija noin 100 cm. Kuva: Tiia Viiltola.

Heidi Anniina Mattila: Kantava rakenne, 22.9.–23.10.2027

Kantava rakenne käsittelee menneen läsnäoloa nykyhetkessä ja vuosikymmenten yli kantavaa henkistä perintöä. Näyttelyn lähtökohta liittyy taiteilijan omaan, Kangasalta kotoisin olleeseen isoäitiin. Teosten maailmassa liikutaan kuvitteellisen kodin liepeillä, pihamaalla ja huoneissa tarkastellen pieniä yksityiskohtia ja ohikiitäviä hetkiä. Näyttely kysyy, mikä tekee paikasta kodin, ja kuuluuko mikään paikka lopulta meille – vai kuulummeko me johonkin paikkaan?

Heidi Anniina Mattila on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee maalauksen ja installaatiotaiteen parissa. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta valmistuneelle Mattilalle taiteen tekemisen ytimessä on ihmisyyden sekä sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välisen suhteen tarkastelu. Hänen teoksissaan toistuvat myös ihmisen suhde luontoon sekä viitteet historiaan ja kirjallisuuteen.

Heidi Anniina Mattila: Syksyllä unohdan kevään, 2026. Akryyli ja hiili kankaalle, 66 × 46 cm. Kuva: Heidi Anniina Mattila.
Heidi Anniina Mattila: Syksyllä unohdan kevään, 2026. Akryyli ja hiili kankaalle, 66 × 46 cm. Kuva: Heidi Anniina Mattila.

Veistoksia, Tapio Kettunen, 27.10.–27.11.2027

Näyttely keskittyy pääasiassa muutaman viime vuoden aikana syntyneisiin teräsveistoksiin. Hitsaamalla toteutettujen uniikkien veistosten yhteisenä tekijänä on rustiikkisen rikas ja silottelematon estetiikka, jonka ruoste viimeistelee. Veistosten rouhea rakenne antaa katseelle seikkailtavaa, ja ruoste saattaa tuoda mieleen epätäydellisyyden, elämän hauraan hetkellisyyden sekä ajan rajallisuuden.

Teokset rakentuvat pieni pala kerrallaan harkitussa mutta työläässä prosessissa. Työkaluina ovat pääasiassa hitsauskone ja rälläkkä, ja teosten syntyminen näillä yksinkertaisilla ja rajatuilla keinoilla voidaan nähdä vastavoimana tämän päivän nopeille teknologisille ratkaisuille.

Tapio Kettunen on Vesilahdella asuva kuvanveistäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu veistosten lisäksi reliefejä, taidemitaleja sekä lukuisia virallisia juhla- ja erikoisrahoja. Kettunen on käyttänyt teoksissaan pääasiassa pronssia, mutta materiaalivalinta määräytyy aina aiheen mukaan. Viimeaikaisten teosten materiaalina on ollut hitsattu teräs.

Tapio Kettunen: Arjen alamainen, 2025. Teräs, 73 × 27 × 40 cm. Kuva: Tapio Kettunen.
Tapio Kettunen: Arjen alamainen, 2025. Teräs, 73 × 27 × 40 cm. Kuva: Tapio Kettunen.

Emmi Pakkanen & Melissa Sammalvaara: Slow, 1.12.2027–8.1.2028

Slow on ryijytaidenäyttely, joka tutkii tarkoituksellisen syvän keskittymisen ja hitauden arvoa sekä vastakohtien vuoropuhelua. Melissa Sammalvaaran ja Emmi Pakkasen teoksissa geometrinen kohtaa orgaanisen, sattuma harkinnan ja kaksiulotteinen kolmiulotteisen. Tekstiili toimii molemmille ajattelun ja kokemusten välineenä. Erilaisia käsityötekniikoita soveltaen ja kokeillen taiteilijat rakentavat rikkaita pintamaailmoja, joissa materiaalin tuntu ja teosten fyysinen läsnäolo ovat keskeisessä roolissa.

Emmi Pakkanen ja Melissa Sammalvaara ovat tekstiilitaiteilijoita, joiden työskentelyssä yhdistyvät materiaalilähtöisyys ja nykytaiteellinen ilmaisu. Sammalvaaran luonnosta inspiroituneet teokset tarkastelevat ihmisen luontosuhdetta, tilallisuutta ja käsillä tekemisen hitautta. Pakkasen työskentelyssä korostuvat muodon, värin ja tekstuurin synnyttämät vaikutelmat sekä tekstiilien muuntautuva luonne. Molemmat tutkivat tekstiilin mahdollisuuksia materiaalin, pinnan, muodon ja rakenteen kautta luoden omaleimaisia ja moniulotteisia teoksia.

Melissa Sammalvaara: Kelo, 2024. Sekatekniikka, erilaiset kierrätysmateriaalit. Emmi Pakkanen: Library, 2026. Käsinsolmittu ryijy, villa. Kuvat: Melissa Sammalvaara ja Emmi Pakkanen.
Melissa Sammalvaara: Kelo, 2024. Sekatekniikka, erilaiset kierrätysmateriaalit. Emmi Pakkanen: Library, 2026. Käsinsolmittu ryijy, villa. Kuvat: Melissa Sammalvaara ja Emmi Pakkanen.

Sahalahden museomakasiini

Valkeakoski-opiston Sahalahden maalausryhmä: Elämän värit & Väriä elämään, 2.6.–26.6.2027

Valkeakoski-opiston Sahalahden maalausryhmän kesänäyttely Elämän värit & Väriä elämään esittelee ryhmän jäsenten teoksia. Näyttely tarjoaa katsauksen tekijöidensä monipuoliseen ilmaisuun ja maalausharrastukseen sekä erilaisiin näkökulmiin väreistä, tunnelmista ja ympäröivästä maailmasta.

Valkeakoski-opiston Sahalahden valokuvaajat, 2.6.–26.6.2027

Valkeakoski-opiston Sahalahden valokuvaajien kesänäyttelyssä nähdään perinteinen digitaalinen kuvashow, jossa esitellään ryhmän viimeaikaisia valokuvia yhteisen teeman ympäriltä. Näyttely tarjoaa näkymiä kuvaajien erilaisiin tapoihin tarkastella ympäristöään ja tallentaa havaintojaan kameran avulla.

Anna Uschanov: Metsän aika, 2.7.–28.8.2027

Metsän aika on öljyvärimaalauksista koostuva näyttelykokonaisuus. Teosten lähtökohtana ovat pitkäjänteinen luonnon havainnointi sekä vanhojen metsien ja vuodenaikojen rytmi. Teokset tutkivat, mitä on olemassa metsässä ja vuodenkierrossa vietetyissä hetkissä, joissa havainto ja kokemus kiertyvät toistensa ympärille.

Anna Uschanov on Porvoossa asuva taidemaalari ja nukketeatteritaiteilija. Hän on valmistunut Vapaasta Taidekoulusta sekä Turun Taideakatemian nukketeatterilinjalta. Mittakaavalla leikittely, sen venyttäminen tai kutistaminen ovat hänelle olennainen osa työskentelyä. Uschanovin mielestä parhaimmillaan taide luo siltoja ihmisten ja ihmisen sisällä olevien hermoratojen välille.

Anna Uschanov: Sisäänkäynti, 2026. Öljy MDF-levylle. Kuva: Anna Uschanov.
Anna Uschanov: Sisäänkäynti, 2026. Öljy MDF-levylle. Kuva: Anna Uschanov.

Lisätiedot

Eljas Suvanto

Taide- ja kulttuuriasiantuntija, hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut

+358 40 121 6803

eljas.suvanto@kangasala.fi

 

 

Jaa

Uusimmat tarinat

Website preview
Kauhujen Kangasalassa luvassa kummituksia, tulta ja Halloween-hahmoja
Seitsemättä kertaa järjestettävä Kauhujen Kangasala -tapahtumaviikko tarjoaa tänä vuonna Halloween-polun, Lepokodin kummitusjuttuja, Raudanmaan Halloweenin, Kummittelua Kirkkoharjulla ja paljon muuta.
kangasalan.prezly.com
Website preview
Vanhustenviikko 2026
Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään 5.–11.10. teemalla Arjen kohtaamiset – Möten i vardagen. Kangasalla on viikon aikana tarjolla monipuolista ohjelmaa, kuten liikuntaa, kulttuuria, yhdessäoloa sekä ajankohtaista tietoa hyvinvoinnin tueksi.
kangasalan.prezly.com
Website preview
Ehdota Vuoden nuorta, Vuoden vapaaehtoista ja Vuoden esteettömyystekoa
Kangasalan kaupunki on jo muutaman vuoden ajan huomioinut aktiivisia ja sitoutuneita toimijoita, jotka ovat tehneet tärkeää työtä toisten hyväksi. Kansainvälisten vapaaehtoisten päivän 5.12. aikaan on palkittu Vuoden vapaaehtoinen ja Vuoden nuori. Vuonna 2026 kaupunki yhdessä vammaisneuvoston kanssa myöntää ensimmäistä kertaa Vuoden esteettömyysteko -tunnustuksen. Pienikin teko voi olla jollekin merkittävä asia arjessa ja poistaa suuren esteen.
kangasalan.prezly.com

Ota vastaan päivityksiä sähköpostiisi

Napsauttamalla "Tilaa" vahvistan, että olen lukenut ja hyväksyn Tietosuojakäytännöt.

Tietoja yrityksestä Kangasalan kaupunki

Kangasala on hyvinvoiva, kasvava ja voimakkaasti kehittyvä yli 34 000 asukkaan kaupunki kauniissa harju- ja järvimaisemissa hyvien kulkuyhteyksien äärellä Tampereen naapurissa. Olemme palveleva, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen kaupunki, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet asumiseen, harrastamiseen, yrittämiseen ja työntekoo

Ota yhteyttä

Kunnantie 1 36201 Kangasala

+358 3 5655 3000

neuvonta@kangasala.fi

www.kangasala.fi