Ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2024 saajaksi on viisi kohdetta: Hyytiälän metsäasema Juupajoella, Lamminrahkan koulukeskus Kangasalla, opistorakennus Lastu Järvenpäässä, Tammelan Stadion Tampereella sekä Tapiolan kirkon peruskorjaus. Suomen Arkkitehtiliiton myöntämän palkinnon saajan valitsee 7. lokakuuta Ylen kriisialueiden ulkomaantoimittajana tunnettu Antti Kuronen.
Suomen kokeneimpiin sotareporttereihin lukeutuva Antti Kuronen on tullut Ylen uutisten katsojille tutuksi raportoidessaan muun muassa Lähi-idän kriisistä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
“Maailman konflikteja kiertäessäni olen usein miettinyt arkkitehtuuria. Minkälaisiin rakennuksiin on panostettu? Onko syrjäseudun kylän pramein rakennus koulu vai uskonnollinen rakennus? Ovatko suurkaupunkien keskustat ja syrjäseudut kuin eri maailmoista?”
“Suomessa hienoa on se, että yleishyödyllisiin rakennuksiin panostetaan eri puolilla maata, ei pelkästään kaupunkien keskustoissa. Tasa-arvo, ketään ei jätetä, on edelleen tärkeä arvo Suomessa”, Antti Kuronen arvioi suomalaista arkkitehtuuria.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2024 saajan valitsee Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.
YLE
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva esiraati.
“Esiraati pääsi intohimoisissa keskusteluissa ja kohteisiin tutustuessaan arkkitehtuurin perusasioiden äärelle. Arvioimme luonnonvaloa ja varjoa, tilasarjoja, materiaalin herkkyyttä ja mittakaavaa. Tärkeä arviointikriteeri oli myös se, miten arkkitehtuuri kestää aikaa ja käyttöä ja mitä se edustaa ajassamme”, esiraadin puheenjohtaja, professori Jenni Reuter kertoo kohteiden valinnasta.
Palkinnon esiraatiin kuuluivat Jenni Reuterin lisäksi arkkitehdit Harri Hautajärvi ja Kirsi Korhonen sekä professori Matti Sanaksenaho. Esiraadin sihteerinä toimi arkkitehti Paula Huotelin.
Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kenttäaseman toiminta käynnistyi vuonna 1910 Juupajoella. Viime vuonna valmistuneen metsäaseman uusi päärakennus on suunnittelu- ja toteutuskilpailun tulos.
Esiraadin arvion mukaan japanilaisesta puuarkkitehtuurista inspiraationsa saaneen rakennuksen erityisyys piilee ennakkoluulottomassa konseptissa. Päärakennus koostuu neljästä massiivisesta puulevystä tehdystä paviljongista, jotka lomittuvat kolmen harjakaton alle ja noudattelevat viereisten hirsitalojen mittasuhteita. Tilaratkaisut ovat niin yksinkertaisia, että käytäviä ei juuri tarvita.
Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti suoraan terassilta, joten varusteet on helppo jättää ulos kuivumaan metsästä tullessa. Parvellisissa majoitushuoneissa on tehokas mitoitus. Opiskelijat työskentelevät myös yhteisessä, korkeassa ja ilmavassa ruokalassa.
Rakennuksen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen Hilla Rudanko (pääsuunnittelija), Mikko Kilpeläinen, Kuisma Rasilainen, Kiira Piironen ja Anssi Kankkunen.
Viime vuoden elokuussa oppilaille avautuneen Lamminrahkan koulukeskuksen on rakennuttanut Kangasalan kaupunki, mutta se palvelee myös lähistöllä asuvia tamperelaisia.
Lamminrahkan koulukeskuksen aula.
Niclas Mäkelä.
Kolmikerroksinen rakennus jakautuu viiteen sakaraan, joita yhdistää korkea keskusaula. Esiraadin mukaan sisätilat ovat valoisat ja kauniit, ja tiili- ja puupinnat luovat miellyttävän tunnelman. Tilat joustavat moneen tarkoitukseen ja keskusaulan ruokala toimii myös oleskelu-, kokoontumis- ja kokouspaikkana.
Kadun puolen korkeat julkisivut on paikalla muurattu, ja pihan puolella pienten lasten tiloissa on matalammat puujulkisivut. Monipuolinen piha metsikköineen tarjoaa paikkoja leikille, liikunnalle ja opetukselle.
Lamminrahkan koulukeskuksen suunnittelivat Verstas Arkkitehtien Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen,Mika Lundberg ja Teemu Aarnio.
Lamminrahkan koulukeskus, näkymä opetustilasta.
Niclas Mäkelä.
STEP-koulutuksen, entisen Seurakuntaopiston, uudessa Lastu-rakennuksessa on käytetty puuta kiinnostavasti ja viimeistellysti. Järvenpäähän viime vuonna valmistuneen Lastun rakenteet ovat myöhemmin kierrätettävissä.
Rakennuksen mittakaavaa on kevennetty julkisivujen pienillä suunnanmuutoksilla ja jakamalla katto toisiinsa lomittuviin harjoihin. Puurakenteinen kampus on mittakaavaltaan inhimillinen ja arkkitehtuuriltaan veistoksellinen, esiraadin arviossa todetaan.
Aulan leveä porras on rakennuksen sydän ja muunneltavat opetustilat jäsentyvät aulan ympärille.
Pääaulan koko seinän mittaiset ikkunat avautuvat järvelle yhdistäen sisätilat maisemaan. Kattolyhtyjen kautta saadaan epäsuoraa luonnonvaloa rungon keskelle.
Suunnittelusta vastasivat OOPEAA:n Anssi Lassila (pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti), Tuuli Tuohikumpu (lupa- ja toteutusvaiheen projektiarkkitehti) ja Timo Etula (luonnosvaiheen projektiarkkitehti).
Tampereen ydinkeskustaan tänä keväänä valmistunut Tammelan Stadion käsittää jalkapallostadionin ja -katsomon lisäksi asuinkorttelin sekä liike- ja paikoitustilat.
Katsomon vaijerein ripustettu katos on veistoksellisuudessaan vaikuttava. Riippurakenteen ansiosta katsomoissa ei ole pilareita, ja jokaiselta istumapaikalta on esteetön näköala kentälle. Stadionin sisätilat ovat huolella suunniteltuja ja avautuvat rikkaalla tavalla eri suuntiin. Esiraati arvioi, että stadionin arkkitehtuurin arvokkain piirre on sen kyky luoda monimuotoista, urbaania kulttuuria kaupungin keskustaan.
Stadionin suunnittelusta vastasivat JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen (pääsuunnittelija), Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Juha Mäki-Jyllilä sekä projektiarkkitehdit Alli Bur, Harri Koski ja Kristian Forsberg.
Aarno Ruusuvuoren vuonna 1965 suunnittelma Tapiolan kirkko on puutarhakaupungin keskustan keskeinen rakennus. Tapiolan kirkossa oli kosteusteknisiä ongelmia ja ilmanvaihto kaipasi parantamista. Vuonna 2021 valmistuneessa peruskorjauksessa kirkosta on onnistuttu tekemään käyttäjilleen merkittävästi toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi.
Kirkon korjaus edustaa nykyistä restaurointi-ihannetta, jonka mukaan uusien lisäysten tulee olla mahdollisimman huomaamattomia. Tärkeimmissä tiloissa tekniikka, putkistot ja kanavat on saatu kätkettyä piiloon. Esiraadin mukaan peruskorjauksessa hienointa on tunne siitä, että rakennukselle ei ole tehty mitään, ja patinaakin on jäljellä.
Tapiolan kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius (pääsuunnittelija), Jaakko Keppo,Juha Salmenperä ja Riitta Tuomisto (projektiarkkitehti). Toimisto suunnitteli vuonna 2023 Arkkitehtuurin Finlandian voittaneen päiväkoti Martta Wendelinin.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.
Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
Safan hallitus nimeää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin jäsenet. Esiraati valitsee palkinnon finalistikohteet, joiden joukosta vuosittain vaihtuva tuomari valitsee palkinnon voittajan.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään tänä vuonna 11. kertaa.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi Safassa on yli 600 opiskelijajäsentä.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry: https://www.safa.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/ARKFinlandia
Instagram: https://www.instagram.com/arkkitehtuurinfinlandia/
Twitter: https://twitter.com/ArkfinPrize
Youtube: https://www.youtube.com/@suomenarkkitehtiliitto